Nimiäiset / tervetulojuhlat

Mieheni olisi halunnut pitää vauvan nimen salassa nimiäisiin asti, mutta virusten takia emme uskaltaneet pitää nimiäisiä kovin aikaisin. Esikoisen lipsahduksen myötä nimiäisistä tuli oikeastaan vain vauvan tervetulojuhlat nimen ollessa jo yleistä tietoa. Pidimme rennot juhlat eilen kotonamme, vieraina oli kummit ja sukulaisiani, heidän kumppaneitaan ja pari ystävää. Porukkaa oli sen verran paljon, 15 henkeä, joten anoppi ja käly lapsineen kävivät kakkukahveilla vasta tänään.

Alusta lähtien minulle oli selvää, että haluan järjestää juhlat omien arvojeni mukaisesti minimalistisesti ja ympäristöasiat huomioiden. Huomaan kuitenkin, että somen paineet vaikuttavat minuunkin. En ole ollut elämäni aikana kuin yksissä ristiäisissä, mutta silti minulla oli etukäteen paljon mielikuvia siitä minkälaista ristiäisissä/nimiäisissä pitää olla. Kodin pitää olla puunattu lattiasta kattoon ja koristeltu teemaan sopivasti, pöydän pitää notkua herkuista keskipisteenään upeasti koristeltu tilauskakku, äiti on viimeisen päälle laitettuna sievä uusi mekko päällä, vauvalla on uudet juhlavaatteet jne. Nyt tuli taas vaan huomattua että millään noista ei ole loppupeleissä merkitystä. Vain sillä että läheisiä tulee paikalle ja saamme viettää aikaa yhdessä.

Myönnän siinä olevan fiilistä kun saa postissa kirjekuoren omalla nimellä, ja sen avatessaan näkee kauniin kutsun johonkin iloiseen tapahtumaan. En kuitenkaan koe sitä niin tärkeänä että haluaisin kuluttaa rahaa ja luonnonmateriaaleja paperisiin kutsuihin. Tein kutsut juhliin Canvalla ja lähetin ihmisille WhatsAppissa. Valmispohjaa hyödyntämällä homma kävi nopeasti ja saimme pienellä vaivalla oman näköiset kutsut.

Kutsu vauvan tervetulojuhliin

Halusin, että koristeiden suhteen mennään minimalistisella linjalla. Sain mielestäni hyvän idean ja ostin paksua lahjapaperia Ikeasta sitä varten ja loppujen lopuksi se ei mennytkään niin kuin Strömsössä ja koristeet jäi tekemättä. Laitoin esikoisen synttäreiltä 2019 jäänyttä mustaa serpentiiniä pöydälle ja muutamaan paikkaan roikkumaan ja sekään ei olisi ollut mitenkään välttämätöntä. Vieraat toivat kukkia ja kukkakimput tuovat ainakin itselleni juhlafiiliksen.

Mitä kodin puunaamiseen tulee, keräsin itselleni stressiä jo viikkoja ennen juhlia, että kämpästä pitäisi olla kaikki nurkat jynssätty hammasharjalla koska anoppi tulee kylään. Tein siivouslistan, johon keräsin Marttojen sivuilta kaikki mahdolliset siivousprojektit pakastimen sulatusta ja liesituulettimen rasvasuodattimen pesua myöten. En sitten kuitenkaan toteuttanut niistä mitään. Kaksi viikkoa ennen juhlia mies imuroi huolellisemmin ja pesi lattiat, ja pari päivää ennen juhlia hän jynssäsi likaisia kaapinovia Universal Stonella. Muuten teimme vaan perussiivouksen. En usko kenenkään viihtymiseen vaikuttaneen, ettei ikkunoita oltu pesty tai liettä ja uunia jynssätty. Meillä on yleensä perussiistiä, niin tärkeintä on, että vessa on pesty ja käsipyyhkeet vaihdettu. Ennen juhlia vein tuulikaapista takit ja ylimääräiset kengät vaatekaappeihin, jotta vieraiden takeille ja kengille olisi tilaa.

Haaveilin tilauskakusta, mutta en raaskinut käyttää lähemmäs sataa euroa kakkuun. Olen huomannut, että nyt on suosiossa laittaa ristiäis-/nimiäiskakun päälle vanerista tehty nimikyltti. Ne ovat kyllä kivoja, mutta en siihenkään halunnut tuhlata kolmeakymmentä euroa. Vaikka tuollainen koriste kestääkin aikaa ja sitä voisi tulevina vuosina käyttää synttärikakun päällä, en halua säilyttää sitä kaapissa käyttääkseni vain kerran vuodessa. Siispä päätin tehdä itse helpon juustokakun ja sen päälle simppelin koristeen.

Oreo-juustokakku ja itse askarreltu koriste.

Koristeen väsäsin esikoisen synttäreiltä 2019 jääneistä kahdesta pahvipillistä, askartelutarvikkeista löytyvästä juuttinarusta sekä valkoisesta paperista. Tein myös A-kirjaimen muotoisen keksikakun jonka koristelin karkeilla ja pensasmustikoilla. Teimme ekaluokkalaisen kanssa riisisuklaita ja ostin pakastealtaasta tuulihattuja. Tein pellillisen pinaatti-fetapiirakkaa ja 2 pizzaa Lidlin valmispohjista.

Stressasin kauheasti, että saanko tehtyä riittävät tarjoilut 15:lle henkilölle. Suunnitellessa tarjoilujen määrä vaikutti minusta kovin vähäiseltä ennenkuin vasta juhlapäivänä tajusin, että onhan tätä syötävää ihan pikkuisen… Varsinkin kun kaikki eivät syöneet juurikaan makeita. Suolainen puoli upposi paremmin. Yllätyksekseni soijarouhepizza oli suositumpi kuin kinkkupizza. Tein kinkkupizzaa vain sekasyöjiä miellyttääkseni, mutta tämä vahvisti tunnetta siitä ettei lihattomuudesta tarvitse tehdä mitään numeroa. Kaikki tarjottavat paitsi kinkkupizza saivat kehuja.

A:n muotoinen Digestive-kuningatar-keksikakku Kinuskikissan ohjeella

10 tapaa miten minimalismi näkyy elämässäni

1. En raahaa käsilaukkua mukana.

En ole koskaan ollut mikään isojen käsilaukkujen ystävä, mutta nykyään pidän harvoin mukana edes pientä olkalaukkuani. Silloin kun käytin isompaa laukkua, raahasin siinä turhia tavaroita varmuuden vuoksi sekä sinne kertyi mm. kuitteja, roskia ja pohjalle liimaantuneita pastilleja. Nykyään pidän mukanani taskussa vain puhelimen, korttikotelon ja tarvittavat avaimet. Olkalaukkuni on niin pieni että sinne ei myöskään mahdu mitään ylimääräistä. Sitä käytän vain silloin kun olen liikenteessä ilman taskuja, yleensä kesällä.

Minimalistin laukku, mukana vain kaikki välttämätön.

2. En omista lompakkoa.

En ole omistanut lompakkoa vuosiin. Minulla on pieni korttikotelo jonka sain aikanaan kesätöistä kiitoslahjaksi, jossa pidän tarpeelliset kortit. Käteistä tarvitsen hyvin harvoin, yleensä vain jos tori.fi ostoksen myyjällä ei ole MobilePayta. Jos joudun nostamaan käteistä ja siitä jää minulle jotain, annan ne yleensä lapselle säästöpossuun tai karkkirahaksi. En kerää kuitteja ja olen aktivoinut sähköiset kuitit käyttöön kauppojen mobiilisovelluksissa.

3. En omista rannekelloa tai älykelloa.

Ajan näen puhelimestani tai seinältä. En ole koskaan tottunut pitämään kelloa ranteessani, se hikoaa ja ahdistaa. Älykellot ovat kiinnostaneet unen laadun seuraamisen takia, mutta jos joskus päädyn sen kategorian tuotteen hankkimaan, ostan luultavasti älysormuksen.

4. Minulla ei ole kirjahyllyä.

Mielestäni kirjoja on turha omistaa niin montaa että ne tarvitsisivat oman hyllyn. En kuitenkaan lue kirjaa uudestaan sen jälkeen kun olen sen kerran lukenut (paitsi lastenkirjoja). Minulla oli joskus enemmän kirjoja, ne vain pölyttyivät hyllyssä ja luin kirjaston kirjoja. Raahasin turhaan muutoissa painavia kirjalaatikoita. Nykyään minulla on enää yksi reseptikirja, mammani vanha perheraamattu ja pari valokuvakirjaa jotka olen tehnyt esikoisen vauva/taaperovuosista. Lapsilla on jonkin verran kirjoja joille on kiinteästä vaatekaapista omistettu hylly, mutta niitäkään en aio ostaa lisää vaan käymme kirjastossa.

6. En käytä hajuvesiä.

Olen hyvin valikoiva tuoksujen suhteen ja olisi projekti löytää edes yksi hajuvesi josta oikeasti pitäisin ja jolle haluaisin tuoksua kokoajan. Säästän aikaa ja rahaa kun en käytä hajuvettä, ja huomioin myös hajusteyliherkkiä.

Jos tupakoi tai ei huolehdi hygieniasta, hajuvesipilvi ei peitä hajuja vaikka itselle niin uskottelisi. Tupakoinnin lopettamisen jälkeen on ihanaa kun voin tuoksua miedosti kookosöljyltä tai joltain ihanalta voiteelta.

7. Minulla ei ole ulkoliikuntavälineitä joita en tarvitse.

Isoissa kaupungeissa asuessani minulla ei ollut autoa. Kuljin joskus polkupyörällä mutta silti useimmiten kävelin. Nykyään asun maalaiskylässä ja matkat ovat paljon pidempiä. Tarvitsen oman auton ja olen liian mukavuudenhaluinen kulkemaan pyörällä näitä etäisyyksiä, varsinkaan ilman pyörätietä. Hupiajelulle ei varmastikaan tulisi lähdettyä. Pyörä siis vain lojuisi pihalla tai varastossa, ja pyörää pitäisi myös huoltaa. En omista myöskään suksia, luistimia tms. koska en ole koskaan talviurheilusta innostunut.

Ekaluokkalaisellamme on pyörä, sukset ja luistimet mutta en näe tarpeelliseksi hankkia niitä itse. Kun liikumme perheenä, menemme kävelylle, pelaamaan frisbeegolfia tai uimaan. Pitäisi liikkua enemmän, mutta harrastusvälineiden ostaminen ei siihen vaikuta.

8. En osta turhia keittiön pienkoneita.

Meillä on monta keittiön pienkonetta mutta myös montaa laitetta meillä ei ole, esim. Air Fryeria, monitoimikonetta, mehulinkoa, leipägrilliä, vohvelirautaa tai haudutuspataa. Ne vaatisivat tilaa, rahaa ja aikaa josta en ole valmis luopumaan muutaman mahdollisen käyttökerran takia.

Meidän keittiömme tasoilla on vain laitteita joita käytämme jatkuvasti. Ne ovat kahvinkeitin, vedenkeitin, mikroaaltouuni ja leivänpaahdin. Tehosekoitin ja keittiövaaka ovat yläkaappien alimmilla hyllyillä, joista ne on helppo ottaa käyttöön. Lisäksi meiltä löytyy sauvasekoitin ja sähkövatkain joille on käyttöä silloin tällöin. Sähkövatkainta ilmankin pärjäisi, mutta inhoan kerman vatkaamista käsin. Sauvasekoittimen käyttö varmasti lisääntyy kun vauva aloittaa soseiden syömisen.

9. Omistan vain muutaman korun.

Minulla on kuusi korvarengasta jotka ovat korvissani koko ajan. Muita korvakoruja ei tule käytettyä, vaikka minulta parit muut korvakorut löytyy. En omista muita sormuksia kuin kihla- ja vihkisormukseni. Kaulakoruja omistan kaksi, toisen sain 23-v syntymäpäivälahjaksi vanhalta ystävältä ja toisen kolmekymppislahjaksi rakkaalta aviomieheltäni. Käsikoruja minulla ei ole. Kaikki koruni ovat hopeaa ja sopivat yhteen. Minulla oli joskus paljon koruja mutta olin ahkera hukkaamaan tai rikkomaan niitä. En ota käyttämiäni koruja juuri koskaan pois vaan käytän aina samoja.

10. Kodissamme on vähän koriste-esineitä.

Mielestäni tasot joilla on paljon tavaraa ovat helposti sotkuisen näköisiä. Koriste-esineet keräävät vain pölyä. Minulla on muutama suosikki koriste-esine, ja muuten pyrin pitämään tasot ja pöydät tyhjinä. Silmä lepää kun ei ole liikaa ärsykkeitä ja siivoaminen on helpompaa. Pidän kauniista tavaroista joilla on jokin käyttötarkoitus, esim. huhmare, kulhot, leikkuulauta. Pidän myös viherkasveista, mutta meillä on niitä tällä hetkellä vain kolme koska en saa niitä pidettyä hengissä.

Minimalistin koriste-esine:
Kaunis esine jolla on myös käyttötarkoitus
Minimalistin koriste-esineet ovat tarkkaan valittuja, meillä ne ovat melko goottihenkisiä.

Tässä oli muutama esimerkki mitä tuli mieleen minimalismista elämässäni. Vaatteista, kosmetiikasta ja vauvan tavaroista aion tehdä ihan omat postaukset. Minulle minimalismi merkitsee olennaiseen keskittymistä, elämän yksinkertaistamista, resurssien käytön optimointia. Aineettomat asiat ovat tärkeämpiä kuin aineelliset ja laatu merkitsee enemmän kuin määrä. Kun omistaa vähemmän tavaraa, ei kulu yhtä paljon resursseja tavaran hankkimiseen, huoltamiseen, säilyttämiseen, siivoamiseen ja elinkaaren loputtua kierrättämiseen.