10 tapaa miten minimalismi näkyy elämässäni

1. En raahaa käsilaukkua mukana.

En ole koskaan ollut mikään isojen käsilaukkujen ystävä, mutta nykyään pidän harvoin mukana edes pientä olkalaukkuani. Silloin kun käytin isompaa laukkua, raahasin siinä turhia tavaroita varmuuden vuoksi sekä sinne kertyi mm. kuitteja, roskia ja pohjalle liimaantuneita pastilleja. Nykyään pidän mukanani taskussa vain puhelimen, korttikotelon ja tarvittavat avaimet. Olkalaukkuni on niin pieni että sinne ei myöskään mahdu mitään ylimääräistä. Sitä käytän vain silloin kun olen liikenteessä ilman taskuja, yleensä kesällä.

Minimalistin laukku, mukana vain kaikki välttämätön.

2. En omista lompakkoa.

En ole omistanut lompakkoa vuosiin. Minulla on pieni korttikotelo jonka sain aikanaan kesätöistä kiitoslahjaksi, jossa pidän tarpeelliset kortit. Käteistä tarvitsen hyvin harvoin, yleensä vain jos tori.fi ostoksen myyjällä ei ole MobilePayta. Jos joudun nostamaan käteistä ja siitä jää minulle jotain, annan ne yleensä lapselle säästöpossuun tai karkkirahaksi. En kerää kuitteja ja olen aktivoinut sähköiset kuitit käyttöön kauppojen mobiilisovelluksissa.

3. En omista rannekelloa tai älykelloa.

Ajan näen puhelimestani tai seinältä. En ole koskaan tottunut pitämään kelloa ranteessani, se hikoaa ja ahdistaa. Älykellot ovat kiinnostaneet unen laadun seuraamisen takia, mutta jos joskus päädyn sen kategorian tuotteen hankkimaan, ostan luultavasti älysormuksen.

4. Minulla ei ole kirjahyllyä.

Mielestäni kirjoja on turha omistaa niin montaa että ne tarvitsisivat oman hyllyn. En kuitenkaan lue kirjaa uudestaan sen jälkeen kun olen sen kerran lukenut (paitsi lastenkirjoja). Minulla oli joskus enemmän kirjoja, ne vain pölyttyivät hyllyssä ja luin kirjaston kirjoja. Raahasin turhaan muutoissa painavia kirjalaatikoita. Nykyään minulla on enää yksi reseptikirja, mammani vanha perheraamattu ja pari valokuvakirjaa jotka olen tehnyt esikoisen vauva/taaperovuosista. Lapsilla on jonkin verran kirjoja joille on kiinteästä vaatekaapista omistettu hylly, mutta niitäkään en aio ostaa lisää vaan käymme kirjastossa.

6. En käytä hajuvesiä.

Olen hyvin valikoiva tuoksujen suhteen ja olisi projekti löytää edes yksi hajuvesi josta oikeasti pitäisin ja jolle haluaisin tuoksua kokoajan. Säästän aikaa ja rahaa kun en käytä hajuvettä, ja huomioin myös hajusteyliherkkiä.

Jos tupakoi tai ei huolehdi hygieniasta, hajuvesipilvi ei peitä hajuja vaikka itselle niin uskottelisi. Tupakoinnin lopettamisen jälkeen on ihanaa kun voin tuoksua miedosti kookosöljyltä tai joltain ihanalta voiteelta.

7. Minulla ei ole ulkoliikuntavälineitä joita en tarvitse.

Isoissa kaupungeissa asuessani minulla ei ollut autoa. Kuljin joskus polkupyörällä mutta silti useimmiten kävelin. Nykyään asun maalaiskylässä ja matkat ovat paljon pidempiä. Tarvitsen oman auton ja olen liian mukavuudenhaluinen kulkemaan pyörällä näitä etäisyyksiä, varsinkaan ilman pyörätietä. Hupiajelulle ei varmastikaan tulisi lähdettyä. Pyörä siis vain lojuisi pihalla tai varastossa, ja pyörää pitäisi myös huoltaa. En omista myöskään suksia, luistimia tms. koska en ole koskaan talviurheilusta innostunut.

Ekaluokkalaisellamme on pyörä, sukset ja luistimet mutta en näe tarpeelliseksi hankkia niitä itse. Kun liikumme perheenä, menemme kävelylle, pelaamaan frisbeegolfia tai uimaan. Pitäisi liikkua enemmän, mutta harrastusvälineiden ostaminen ei siihen vaikuta.

8. En osta turhia keittiön pienkoneita.

Meillä on monta keittiön pienkonetta mutta myös montaa laitetta meillä ei ole, esim. Air Fryeria, monitoimikonetta, mehulinkoa, leipägrilliä, vohvelirautaa tai haudutuspataa. Ne vaatisivat tilaa, rahaa ja aikaa josta en ole valmis luopumaan muutaman mahdollisen käyttökerran takia.

Meidän keittiömme tasoilla on vain laitteita joita käytämme jatkuvasti. Ne ovat kahvinkeitin, vedenkeitin, mikroaaltouuni ja leivänpaahdin. Tehosekoitin ja keittiövaaka ovat yläkaappien alimmilla hyllyillä, joista ne on helppo ottaa käyttöön. Lisäksi meiltä löytyy sauvasekoitin ja sähkövatkain joille on käyttöä silloin tällöin. Sähkövatkainta ilmankin pärjäisi, mutta inhoan kerman vatkaamista käsin. Sauvasekoittimen käyttö varmasti lisääntyy kun vauva aloittaa soseiden syömisen.

9. Omistan vain muutaman korun.

Minulla on kuusi korvarengasta jotka ovat korvissani koko ajan. Muita korvakoruja ei tule käytettyä, vaikka minulta parit muut korvakorut löytyy. En omista muita sormuksia kuin kihla- ja vihkisormukseni. Kaulakoruja omistan kaksi, toisen sain 23-v syntymäpäivälahjaksi vanhalta ystävältä ja toisen kolmekymppislahjaksi rakkaalta aviomieheltäni. Käsikoruja minulla ei ole. Kaikki koruni ovat hopeaa ja sopivat yhteen. Minulla oli joskus paljon koruja mutta olin ahkera hukkaamaan tai rikkomaan niitä. En ota käyttämiäni koruja juuri koskaan pois vaan käytän aina samoja.

10. Kodissamme on vähän koriste-esineitä.

Mielestäni tasot joilla on paljon tavaraa ovat helposti sotkuisen näköisiä. Koriste-esineet keräävät vain pölyä. Minulla on muutama suosikki koriste-esine, ja muuten pyrin pitämään tasot ja pöydät tyhjinä. Silmä lepää kun ei ole liikaa ärsykkeitä ja siivoaminen on helpompaa. Pidän kauniista tavaroista joilla on jokin käyttötarkoitus, esim. huhmare, kulhot, leikkuulauta. Pidän myös viherkasveista, mutta meillä on niitä tällä hetkellä vain kolme koska en saa niitä pidettyä hengissä.

Minimalistin koriste-esine:
Kaunis esine jolla on myös käyttötarkoitus
Minimalistin koriste-esineet ovat tarkkaan valittuja, meillä ne ovat melko goottihenkisiä.

Tässä oli muutama esimerkki mitä tuli mieleen minimalismista elämässäni. Vaatteista, kosmetiikasta ja vauvan tavaroista aion tehdä ihan omat postaukset. Minulle minimalismi merkitsee olennaiseen keskittymistä, elämän yksinkertaistamista, resurssien käytön optimointia. Aineettomat asiat ovat tärkeämpiä kuin aineelliset ja laatu merkitsee enemmän kuin määrä. Kun omistaa vähemmän tavaraa, ei kulu yhtä paljon resursseja tavaran hankkimiseen, huoltamiseen, säilyttämiseen, siivoamiseen ja elinkaaren loputtua kierrättämiseen.

Ensimmäinen blogipostaus

Niin se tammikuu hurahti. Vuoden vaihteessa odottelimme kutsua synnytyksen käynnistykseen ja vuoden ensimmäisenä päivänä projekti aloitettiin. Kolmantena päivänä hän oli täällä. ❤️ Vuoden alku on siis mennyt vauvakuplassa. Maanantaina laitoin vauvalle tammenterhobodyn päälle tammikuun viimeisen päivän kunniaksi.

Pikku Tammenterho pötköttelemässä sängyllä

Eilen tajusin, että Tammenterho olisi ollut täydellinen ”työnimi” meidän pienelle, onhan hän tammikuun vauva. Lisäksi tammi on jo muutenkin ollut minulle merkityksellinen puu. Rakkaan mammani tyttönimi oli Tammi, joten minä ja lapseni olemme Tammen jälkeläisiä. Olen kotoisin Varsinais-Suomesta, jonka nimikkokasvi on tammi.

Tammi näkyy myös logossa jonka mieheni minulle suunnitteli, se on saanut inspiraationsa Tamminopsasiipi-perhosesta, joka elää tammen oksilla ja sen siivissä on kaunis violetti hohde. Englanniksi sen nimi on ”purple hairstreak” ja minulla myös sattuu olemaan violettia hiuksissa. Perhoset ovat minulle monella tapaa merkityksellisiä hyönteisiä ja tuo kyseinen perhoslaji tuntuu ”omalta”.

Olen kahden lapsen äiti, esikoiseni on 7-vuotias ja ensimmäisellä luokalla. Perheeseen kuuluu myös aviomies ja 2 kissaa. Asumme omakotitalossa pienessä kylässä lähellä pääkaupunkiseutua. Pyrin huomioimaan ekologisuuden ja eettisyyden elämässäni parhaani mukaan. Olen kiinnostunut minimalismista. Lempihommaani on järjestely ja tavaroiden karsiminen. Harrastan laulamista. Rakastan metallimusiikkia. Meillä on tosi paljon kaikkea mustaa. Näen kauneutta synkkyydessä ja ihailen goottityyliä, mutta usein menen mukavuus ja helppous edellä. Joskus on kyllä kiva repäistä ja mennä oman mukavuusalueen ulkopuolelle.

Tervetuloa lukemaan blogiani! Olen blogista haaveillut niin kauan, että nyt päätin vaan kirjoittaa jotain ja siitä se lähtee. Muutoksia tapahtuu sitä mukaa kun opettelen asioita. Sekä elämässä että tässä blogissa. Tässä vauvakuplassa elellessäni kirjoitukset tulevat pyörimään vauvan ja perhe-elämän ympärillä mutta teemana on myös minimalistinen ja ekohenkinen elämäntapa goottisäväyksellä.