Yhtä sisäelintä kevyempänä

Viime viikon torstaina minulla oli maha kipeä. En saanut nukuttua kivun takia ja mies ehdotti että menisin lämpimään suihkuun. Siellä kipu yltyi ja lopulta olin kaksin kerroin lattialla oksentamassa suihkukaivoon. Mieheni soitti ambulanssin ja sitten pahin kipukohtaus menikin ohi. Ambulanssimiehet tutkivat minut ja kivun ollessa äkillinen ja syyn epävarma he ehdottivat ambulanssikyytiä päivystykseen. Eikun vaatteet päälle ja menoksi.

Sairaalassa minut laitettiin päivystyksen aulaan lepotuoliin odottamaan, mutta kivut yltyivät taas ja minulle annettiin petipaikka. Kipu oli taas niin kova että oksensin ja kouristelin. Minua oltiin jo siirtämässä osastolle, mutta kipukohtaus meni jälleen ohi ja siirto peruttiin. Minusta otettiin verikokeet, tulehdusarvot olivat matalat. Sain vielä kolmannenkin kipukohtauksen jossa oksensin. Hoitaja oli sitä mieltä että minulla on mahatauti koska oksentamisen jälkeen kipu helpottaa. En saanut kipulääkettä mutta onneksi kohtauksia ei enää tullut.

Aamuyöstä lääkäri tuli käymään. Kerroin kovaa kipua oikean kylkikaaren kohdalla olleen ennenkin. Samanlaisen kohtauksen sain jo yli 10 vuotta aiemmin. Silloinkin menin ambulanssilla sairaalaan mutta syy jäi mysteeriksi. Itse epäilen kipujen johtuvan sappikivistä. Lääkäri ei kieltänyt niiden mahdollisuutta, mutta mahatauti on todennäköisempi. Jään aamuun asti tarkkailuun ja sitten mies tuli lasten kanssa hakemaan minua.

Kävimme matkan varrella Hesburgerin lastenhoitohuoneessa, koska vauva ei ollut huolinut pulloa yöllä ja oli nälkäinen ja rintani olivat räjähdyspisteessä yön jäljiltä. Samalla otimme Hesestä ruokaa mukaan. Kotona söimme ja menin sänkyyn lepäämään ja tietenkin rasvaisesta ruoasta kipu taas yltyi. Soitin terveyskeskukseen mutta sinne oli jonoa. Jonotin puoli tuntia jonka jälkeen puhelu katkesi. Minulle soitettiin siitä vasta tunnin päästä takaisin. Kerroin kipujen olevan tosi kovat ja sieltä kehotettiin tulemaan heti ja soittamaan kun olen ovella, jotta hoitaja vie minut infektiohuoneeseen (mahatautiepäilyn takia).

Koko perhe lähti matkaan ja mies odotti lasten kanssa autossa kun odotin infektiohuoneessa lääkäriä kivuissani. Tässä kohtaa oli jo iltapäivä. Lääkärin tutkittua minut hän sanoi, että hän ei pysty tämän enempää tekemään. Terveyskeskuksen laboratorio on kiinni hoitajalakon takia ja ultraan on 6 viikon jono. Sain buranaa ja panadolia ja jatkoimme matkaa takaisin sairaalaan lääkärin lähetelapun kanssa.

Sairaalassa jonotin päivystyksessä lähetelappuni ja vuoronumeron kanssa kaksinkerroin penkissä. Kun lopulta tuli minun numeroni ja hoitaja huomasi miten tuskissani olen, sain taas pedin tarkkailuhuoneesta. Minusta otettiin taas verikokeet ja odottelin ultraa. 1,5h tarkkailuhuoneessa odoteltuani sain viimein kipupiikin ja minut vietiin ultraan. Ultrassa näkyi pinkeä sappirakko jossa sappikiviä, sopii sappirakon vaivaan / tulehdukseen. Takaisin tarkkailuhuoneeseen odottelemaan lääkäriä.

Tunnin päästä lääkäri tuli kertomaan uutiset, hän suosittelee sappirakon poistoa mahdollisimman pian, jo samana iltana. Jos leikkaus menee hyvin tähystyksellä, pääsen jo seuraavana päivänä kotiin. Jos joudutaan avoleikkaukseen, voin joutua jäämään pidempään. Minulle laitettiin kanyyli ja siitä sokeriliuosta koska en saisi syödä mitään ennen leikkausta. Pyysin miestäni tuomaan puhelimen laturin, alipainepumpun, vaihtoliivit ja liivinsuojat ja mies lähti heti lasten kanssa niitä tuomaan. Liivini olivat läpimärät kun en ollut taas päässyt imettämään. Enkä nyt vähään aikaan pääsisikään. Kun sain tavarat, minut siirrettiin osastolle omaan huoneeseen. Siellä saisin pumpata rauhassa leikkausta odotellessa.

Osastolle saavuttuani kirurgi tuli keskustelemaan kanssani. Hän kertoi leikkauksesta ja sen riskeistä, ja että minä olen jo seuraavana leikkausjonossa. Minut halutaan hoitaa mahdollisimman nopeasti kotiin koska minulla on pieni vauva kotona. Minua pelotti todella paljon mutta kirurgin käynnistä tuli luottavainen olo. Hoitajakin totesi minun olevan hyvissä käsissä, koska minut leikkaa itse gastrokirurgian ylilääkäri.

Puoli 10 aikoihin illalla minua tultiin hakemaan leikkaussaliin. Tämä oli toinen nukutukseni, ensimmäinen oli nielurisaleikkauksessa. Kun mua valmisteltiin leikkaukseen mua jännitti ja pelotti mutta siihen auttoi kun leikkaustiimi kävi tarkistuslistaa läpi ja sain vastailla kysymyksiin. Siinä hetkessä oli sellainen hyvä yhteishenki ja potilaan kohtaaminen ja tuli olo että olen hyvän tiimin käsissä. Pian olin jo taju pois.

On joku hämärä muistikuva että jossain kohtaa heräsin heräämössä, olin nähnyt jotain hassuja unia ja rupesin selittämään niistä. Valitin myös että napaa kirvelee tosi paljon. Mun lääkitystä lisättiin ja jatkoin unia. Puoli yhdeltä olin takaisin huoneessa ja täysissä tajuissani. Leikkaus oli ilmeisesti mennyt hyvin. Vatsassani on neljä haavataitosta, yksi navassa, kaksi vierekkäin sen oikealla puolella sivussa ja yksi keskellä ylävatsassa, leikkaus siis sujui tähystyksellä eikä tarvinnut tehdä avohaavaa. Sain mehua ja mehukeittoa ja lämpöisen peiton alla ja happiviiksien kanssa uni maistui. Aamulla sain vihdoin syötävää, en ollut syönyt edellisen aamupäivän tortilla-aterian jälkeen.

Lääkäri tuli aamupäivällä käymään ja koska vatsakivut olivat hävinneet ja minulla oli vain haavakipua, saisin lähteä kotiin. Jatkossa pärjäisin buranalla ja panadolilla. Söin rauhassa vielä lounaan ja sitten mies ja lapset olivat minua hakemassa.

Koko aikana en kaivannut meikkejä, ihonhoitotuotteita enkä edes hiusharjaa, sain olla just niin räjähtäneen näköinen kuin miltä musta tuntuikin. Siinä tilassa ei edes kiinnostanut vaikka imetysliiveistä vuoti läpi ja musta toppi oli valkoisissa läiskissä. Päivystyksessä hoitaja huomasi sen ja antoi minulle sairaalapaidan. Osastolla sain sairaalavaatteet, hammasharjan ja tahnan sekä kosteuspyyhkeitä koska en voinut käydä suihkussa. Todella vähällä sitä pärjää.

Kun olin sairaalassa, mietin miten kotona pärjätään. Mieheni sai pyörittää vauva-arkea ensimmäistä kertaa yksin ja samalla olla minusta huolissaan. Vauva onneksi tottui pulloon ja toinen yö oli mennyt paremmin. Pumpattuani kerran tyhjäksi saisin taas imettää. Koettelemukset eivät kuitenkaan olleet siinä.

Sairaalasta kotiuduttuani totesimme että sekä minulla, miehelläni että vauvallamme on flunssa. Itseäni pelotti vain 3,5 kk ikäisen vauvan flunssa ja odotin paljon pahempaa, mies lähti apteekkiin hakemaan kipulääkkeeni ja samalla hän osti vauvalle suolaliuosta ja nenänniistäjän, mutta loppujen lopuksi niitä ei tarvittu. Vauva oli vain vähän tukkoinen ja itkuisen oloinen. Mies teki ison kattilallisen kananuudelikeittoa ja lojuimme yhdessä levitettävällä sohvalla.

Sairastellessa tuli taas huomattua minimalismin hyöty. Siivoaminen ei kiinnosta kun on nuutunut olo, ja vaikka kotityöt jäivät taka-alalle noin viikoksi, se ei ollut mikään katastrofi. Kun on sopiva määrä tavaraa, tavaroilla on omat paikat ja tasoilla säilytetään lähtökohtaisesti mahdollisimman vähän tavaraa, kodin räjähdys pysyy maltillisena ja on helpompi myös siivota pois. Meillä myös robotti-imuri helpottaa kodin siistinä pysymistä.

Nyt on flunssa väistynyt taloudestamme ja sappileikkauksen haavatkaan eivät enää juurikaan satu (paitsi kun vauva onnistuu työntämään varpaansa napaani jossa yksi haavoista on). Arki alkaa palaamaan uomiinsa ja sitä arvostaa taas ihan uudella tavalla. ❤️

8 vinkkiä vauvan minimalistiseen vaatekaappiin

Miksi vauvan vaatteita pitäisi hankkia minimalistisesti? Silloin kaikki vaatteet ovat varmasti käytössä eikä mikään ole turhaa. Säästät rahaa ja ympäristöä. Vaatteet mahtuvat pienempään tilaan ja niitä on helpompi pitää järjestyksessä. Pyykkivuori ei kasva liian isoksi.

Tässä omat vinkkini kahden lapsen äitinä:

1. Älä osta paljon vaatteita etukäteen.

Todellisen tarpeen näkee paremmin sitten, kun vaatteet ovat käytössä. Sitten tietää kuinka paljon vauva puklaa ja kakkaa ja millä määrällä vaatteita pärjätään. Vaatteita on helppo hankkia tarvittaessa ja vaatteita tulee usein myös lahjana.

En hankkinut juurikaan vaatteita esikoiselle, sain sukulaisilta ja tutuilta sekä uusia että käytettyjä vaatteita niin paljon. Nyt tuttavapiirissä ei ole vauvoja joilta tulisi pieniksi jääneitä vaatteita ja halusin muutenkin tällä kertaa hankkia vaatteet itse.

Sukulaisille voi myös sanoa etukäteen, että pyrimme pärjäämään mahdollisimman vähällä määrällä vaatteita joten niitä ei toivota lahjaksi, tai kertoa että minkä koon minkälaista vaatetta voi ostaa jos sukulainen välttämättä haluaa.

2. Hanki käytännöllisiä ja helposti puettavia vaatteita.

Meillä on sisävaatteina käytössä pelkästään trikoisia bodeja, housuja ja unihaalareita. Muut vaatteet esim. paidat, farkut ja hupparit ovat mielestäni vauvoilla epäkäytännöllisiä ja ne jäisivät käyttämättä. Aion käyttää vain bodeja paitoina, kunnes vauva oppii kävelemään. Kun vauva ei vielä kannattele päätään itse, kietaisubodyt ovat parhaita.

3. Älä hamstraa pienikokoisia vaatteita.

Pienikokoisimmat vaatteet ovat vain lyhyen aikaa käytössä. Itse en ole ostanut kokoa 50 ollenkaan, koska tiesin että vauvasta tulee isokokoinen. Koko 56 on jäänyt nopeasti pieneksi. 68 on ensimmäinen koko, joka on vähän pitempään kuin 1-2 kuukautta käytössä.

Näillä mentiin ensimmäinen kuukausi.

4. Suosi tuplakokoja.

Tuplakokoisissa vaatteissa on yleensä ratkaisuja joiden ansiosta vaatetta voi käyttää pidempään, esim. tuplanepparit tai pidemmät helposti käärittävät hihat tai lahkeet.

5. Älä tuijottele liikaa kokolappuja.

Vaikka kokolapun mukaan vaate olisi liian pieni tai liian iso, vaatetta voi aivan hyvin käyttää jos se ei ole tiukka eikä vauva huku siihen. Itse käytän vaatetta vauvalla siihen asti, että pukiessa huomaa sen olevan pieni.

6. Suosi samoja värejä kuin talouden useimmiten pestyssä pyykissä.

Meillä muut perheenjäsenet pukeutuvat tummiin väreihin. Kun vauvan vaatteet ovat myös tummia, ne voi pestä samassa koneellisessa eivätkä ne loju likaisena pyykkikorissa niin kauaa.

Vauvan minimalistinen vaatekaappi
Suosimme tummia vaatteita myös vauvalla.

7. Pidennä vaatteiden pesuväliä.

Näin ei tarvitse olla niin isoa vaatevarastoa. Pienet puklutahrat eivät haittaa. Isommat puklut voi pesaista kauluksesta lavuaarissa ja laittaa kuivumaan. Jos vauva puklaa paljon, pidä harso lähellä. Meillä on pieniä harsoja, joita pidämme vauvan leuan alla syömisen jälkeen. Se on pelastanut monelta vaatteiden vaihdolta.

Varmista, että vaippa on hyvin, jotta se ei vuotaisi niin herkästi (pojalla katso, että pippeli osoittaa alaspäin). Jos yöllä vaippa aina vuotaa, ota yöksi isompi vaippakoko käyttöön.

Kun vauva aloittaa kiinteät, käytä ruokalappua kaukalolla ja sormiruokaillessa hihoilla. Pienet ruokatahrat voi pyyhkäistä kostealla pyyhkeellä.

Pidä harso leuan alla puklujen varalta.

8. Huomioi vaatteen elinkaari ja myös sen seuraava käyttäjä.

Edellinen kohta liittyy myös tähän. Vaate ei kulahda niin nopeasti, kun sitä ei pyöritä pesukoneessa niin paljon. Käsittele kakka- ja ruokatahrat tuoreina niin ne eivät pinty. Korjaa vaatteita mahdollisuuksien mukaan. Älä laita vaatteita kuivausrumpuun, se kuluttaa ja kutistaa vaatteita. Käytä hajusteetonta pesuainetta.

+ Ekstravinkki: Jos aiot myydä vaatteet kirpputorilla eteenpäin, suosi merkkejä jotka menevät hyvin kaupaksi. Useat nettikirpparit eivät suostu ottamaan myyntiin henkkamaukkaa ja markettimerkkejä koska ne eivät liiku niin hyvin.

Siinäpä minun neuvoni, toivottavasti tämä inspiroi jotakuta!

Alle puolivuotiaan vauvan minimalistinen vaatekaappi

Helmikuun viimeinen päivä, huomenna on jo kevätkuukausi. Vauvakuplassa aika menee tosi nopeasti. Viime viikolla olimme ensimmäistä kertaa neuvolalääkärissä, pojan ollessa 7 viikon ja 1 päivän ikäinen. Tarkastuksessa kaikki oli hyvin. Vauva painoi 5,5 kg ja oli 59,6 cm pitkä. Mahavaivoista ja runsaasta puklaamisesta huolimatta vauva oli kasvanut 1,5 kiloa täysimetyksellä. Voin olla tyytyväinen! Puolisoni sanoi että vauva kasvaa silmissä ja minä taas sulan. Imetyksen takia vaaka näytti jo 2 kg vähemmän kuin ennen raskautta.

Kuten edellisessä postauksessa kerroin, otin vauvalle koon 62 käyttöön jo kuukauden ikäisenä, kun osa 56 kokoisista vaatteista jäi pieniksi. Pari koon 56 vaatetta oli käytössä vielä viime viikolla, mutta nekin alkoivat olla jo pieniä. Vein nettikirpparille vaatteita myytäväksi joten pistin ne pussiin mukaan.

Koon 62 vaatteet:

  • 2 unihaalaria
  • 4 bodya
  • 4 housut
  • (+ 5 sukat)
Vauvan minimalistisen vaatekaapin koon 62 vaatteet

Lisäksi on tuplakokoa 62/68 joita voi jo käyttää:

  • 3 bodya
  • 3 housut
Vauvan mininimalistisen vaatekaapin sisältöä
Minimalistisen vaatekaapin tuplakoon 62/68 bodyt
Vauvan minimalistisen vaatekaapin sisältöä
Minimalistisen vaatekaapin tuplakoon 62/68 housut

Kuvista puuttuu esikoisen vanha unihaalari, joka oli kuvaushetkellä vauvan päällä. Se on ollut eniten käytössä ja myös ahkerasti pesussa koska vaipasta tulee usein öisin sinapit läpi. Se on jo valmiiksi hieman kulahtanut joten ei haittaa käyttää se loppuun. Sain sen esikoisellekin käytettynä ja oli hänelläkin ahkerassa käytössä, joten unihaalari on palvellut hyvin.

Suurin osa vaatteista on ostettu vähänkäytetty.fi tai pienelle.fi, muutama on saatu lahjaksi ja pari on esikoisen vanhoja lempparivaatteita. Vaatteiden lukumäärä on aika satunnainen. Vaatteita on sen verran mitä kirpparisivustoilta olen sattunut löytämään ja tilaamaan, kunnes jossain kohtaa totean, että eiköhän tämä määrä riitä. Jos bodysetistä on tullut mukana joku body joka ei miellytä itseä niin olen laittanut sen jo eteenpäin, joko kirpparille tai UFF-laatikkoon. 3 housut ja 1 bodyn olen ostanut uutena kotimaisilta vastuullisilta yrityksiltä: Dreamcircus, Hujaus ja Tinttarilla. Niiden kuosit miellyttivät silmääni joten ajattelin vähän panostaa. Muuten vaatteet ovat olleet edullisia.

Olen hankkinut jo valmiiksi koon 68 vaatteet:

  • 2 jumpsuittia (kaukalopussin tai haalarin tilalla sitten kun ilmat lämpenee)
  • 2 unihaalaria
  • 4 pitkähihaista bodya
  • 1 lyhythihainen body
  • 4 housut
Vauvan minimalistinen vaatekaappi
Vauvan minimalistisen vaatekaapin koon 68 vaatteet (kuvassa myös 62/68 kokoiset vaatteet).

Koko 68 tulee jäämään pieneksi joskus kesällä. Hellevaatteita täytyy ehkä hankkia lisää, tai sitten vauva voi olla tarvittaessa vaippasillaan. Sen näkee sitten lähempänä. Kotona meillä on ilmalämpöpumppu joten sisällä on aina tasaisen sopiva lämpö.

Kuvien ottamisen jälkeen ostin vielä 2 kietaisubodya nettikaupasta pienelle.fi. Näin valon lisääntyessä aina huomaan että beige väri miellyttää silmääni, siksi Polarn O. Pyretin söpö sienibody ihastutti. Suurin osa vaatteista on silti mustavalkoista. Eilen heikkona hetkenä sorruin ostamaan Tokmannin alesta 68-kokoisen unihaalarin koska siinä oli söpö mustavalkoinen porokuosi. Nyt en osta enempää vaatteita ennen kesää. Sitä odotellessa!

Uusimmat hankinnat vauvan vaatekaappiin.

Vastasyntyneen minimalistinen vaatekaappi

Kuinka paljon vaatteita vauva tarvitsee? Omasta mielestäni ei paljoa.

Meidän vauvan koon 56 vaatteet:

  • 6 kietaisubodya
  • 2 housut
  • 1 unihaalari

Näiden lisäksi ollut käytössä 2 villasukat ja 2 myssyä.

Vauvan minimalistinen vaatekaappi

En hankkinut koon 50 vaatteita ollenkaan, koska tiesin että vauva tulee olemaan isokokoinen. Suvussani kaikki vauvat ovat olleet isoja, esikoiseni mukaanlukien. Ja niin kuopuskin oli syntyessään 53 cm pitkä. Suurin osa bodeista on tuplakokoa 50/56. Takarivin valkoiset bodyt jäivät jo pieniksi jo noin kuukauden ikäisenä ja otin koon 62 käyttöön, mutta eturivin kaksi sinistä bodya ovat vielä käytössä 6 viikon ikäisenä. Niissä on haaraosassa tuplanepparit joka selkeästi antaa lisää käyttöaikaa.

En jaksa kierrellä fyysisillä kirppareilla vaan shoppailen nettikirppareilla. Kaikki kuvan vaatteet on ostettu vähänkäytetty.fi, paitsi unihaalari ja siihen sopiva myssy ovat esikoiseni vanhat. Vihreät villasukat saimme synnäriltä ja mustat junasukat ovat työkaverini tekemät. Lisäksi meillä on talvivauvalle ulos mennessä päälle puettavaa kirpparisivustolta ostetut merinovillahaalari ja kypärämyssy, synnäriltä saatu villamyssy, työkaverin neulomat mustat tumput sekä tori.fi kautta ostettu kaukalopussi. Toppahaalarikin löytyy mutta sille ei ole ollut käyttöä.

Vaatevalinnoissa ekologisuuden lisäksi ensisijalla on helppous. Vastasyntyneelle nepparilliset kietaisubodyt ovat mielestäni ihan ehdottomat. Unihaalareita olisi voinut olla enemmän, koska varsinkin vetoketjulliset haalarit ovat helppoja pukea. Niitä ei kuitenkaan sattunut löytymään mieluisia niin näillä mentiin. Tykkäämme kärjellisistä haalareista ja housuista, koska sukat eivät yleensä pysy jalassa kun vauva potkii. Niissä vain ei ole koon suhteen yhtä paljon joustoa, kun lahkeita ei voi kääriä tai varpaat voi ruveta puristamaan.

Synkeän estetiikan arvostajana myös vauvanvaatteissa suosin tummaa värimaailmaa. Muutkin perheenjäsenet tykkäävät pukeutua mustaan, joten on hyvä jos vauvan vaatteet voi pestä samassa. Mutta koska mustia vauvanvaatteita ei ole niin helppo löytää, meillä on paljon myös valkoista ja sinistä. Vaaleat vaatteet pesen yhdessä valkoisten petivaatteiden ja harsojen kanssa.

Mielestäni vauvan vaatteita on turha hamstrata etukäteen varmuuden vuoksi. Tarvittaessa niitä voi hankkia lisää, tai vauva voi käyttää seuraavan koon vaatteita. Ensimmäisenä vuorokautenaan kuopuksemme ei edes käyttänyt vaatteita, pidimme häntä peittoihin kapaloituna ja puimme vaatteet vasta kotiin lähtiessä. Yleensä vaatteita myös saa lahjaksi, joskus yllättäviltäkin tahoilta. Yhtenä päivänä meidän ovikello soi ja siellä oli naapuri. Hän kävi tuomassa lahjakassin jossa oli body ja housut. Myös työkavereiltani sain ihanan lahjakassin. Arvostin erityisesti itsetehtyjä junasukkia ja tumppuja jotka oli meidän makuun mustan värisiä.

Lahja työkavereilta äitiyslomalle jäädessä

Tarvittava määrä riippuu myös siitä kuinka usein pesee pyykkiä. Kuivausrumpu tai kuivaava pesukone nopeuttaa pyykkihommia. Itse koitan välttää laittamasta vaatteita kuivausrumpuun, koska se kutistaa ja kuluttaa niitä. Meillä on ainakin 15 vuotta vanha kuivausrumpu, jonka saimme isältäni kun hän muutti ulkomaille. Käytän sitä pyyhkeille ja lakanoille, mutta jos jonain päivänä se hajoaa, emme hanki uutta.

Pesen usein pyykkiä koska pyykkivuoret ahdistaa minua. Joskus vaippa vuotaa ja nykyään vauva puklaa paljon. Omakin paita kastuu maidosta vähän väliä liivinsuojista huolimatta, tai saan puklut päälleni. En myös jostain syystä koskaan opi varovaisuutta ja olen useampaan kertaan saanut suihkupissat tai sinappiräjähdykset päälleni. Mieskin on saanut osansa pari kertaa, mutta yleensä hän on väistänyt osuman ja päässyt pyyhkimään kodinhoitohuoneen lattiaa.

Meillä on siis koko 62 ollut jo käytössä, joten seuraavaksi aiheena 1 kk vauvan minimalistinen vaatekaappi.

10 tapaa miten minimalismi näkyy elämässäni

1. En raahaa käsilaukkua mukana.

En ole koskaan ollut mikään isojen käsilaukkujen ystävä, mutta nykyään pidän harvoin mukana edes pientä olkalaukkuani. Silloin kun käytin isompaa laukkua, raahasin siinä turhia tavaroita varmuuden vuoksi sekä sinne kertyi mm. kuitteja, roskia ja pohjalle liimaantuneita pastilleja. Nykyään pidän mukanani taskussa vain puhelimen, korttikotelon ja tarvittavat avaimet. Olkalaukkuni on niin pieni että sinne ei myöskään mahdu mitään ylimääräistä. Sitä käytän vain silloin kun olen liikenteessä ilman taskuja, yleensä kesällä.

Minimalistin laukku, mukana vain kaikki välttämätön.

2. En omista lompakkoa.

En ole omistanut lompakkoa vuosiin. Minulla on pieni korttikotelo jonka sain aikanaan kesätöistä kiitoslahjaksi, jossa pidän tarpeelliset kortit. Käteistä tarvitsen hyvin harvoin, yleensä vain jos tori.fi ostoksen myyjällä ei ole MobilePayta. Jos joudun nostamaan käteistä ja siitä jää minulle jotain, annan ne yleensä lapselle säästöpossuun tai karkkirahaksi. En kerää kuitteja ja olen aktivoinut sähköiset kuitit käyttöön kauppojen mobiilisovelluksissa.

3. En omista rannekelloa tai älykelloa.

Ajan näen puhelimestani tai seinältä. En ole koskaan tottunut pitämään kelloa ranteessani, se hikoaa ja ahdistaa. Älykellot ovat kiinnostaneet unen laadun seuraamisen takia, mutta jos joskus päädyn sen kategorian tuotteen hankkimaan, ostan luultavasti älysormuksen.

4. Minulla ei ole kirjahyllyä.

Mielestäni kirjoja on turha omistaa niin montaa että ne tarvitsisivat oman hyllyn. En kuitenkaan lue kirjaa uudestaan sen jälkeen kun olen sen kerran lukenut (paitsi lastenkirjoja). Minulla oli joskus enemmän kirjoja, ne vain pölyttyivät hyllyssä ja luin kirjaston kirjoja. Raahasin turhaan muutoissa painavia kirjalaatikoita. Nykyään minulla on enää yksi reseptikirja, mammani vanha perheraamattu ja pari valokuvakirjaa jotka olen tehnyt esikoisen vauva/taaperovuosista. Lapsilla on jonkin verran kirjoja joille on kiinteästä vaatekaapista omistettu hylly, mutta niitäkään en aio ostaa lisää vaan käymme kirjastossa.

6. En käytä hajuvesiä.

Olen hyvin valikoiva tuoksujen suhteen ja olisi projekti löytää edes yksi hajuvesi josta oikeasti pitäisin ja jolle haluaisin tuoksua kokoajan. Säästän aikaa ja rahaa kun en käytä hajuvettä, ja huomioin myös hajusteyliherkkiä.

Jos tupakoi tai ei huolehdi hygieniasta, hajuvesipilvi ei peitä hajuja vaikka itselle niin uskottelisi. Tupakoinnin lopettamisen jälkeen on ihanaa kun voin tuoksua miedosti kookosöljyltä tai joltain ihanalta voiteelta.

7. Minulla ei ole ulkoliikuntavälineitä joita en tarvitse.

Isoissa kaupungeissa asuessani minulla ei ollut autoa. Kuljin joskus polkupyörällä mutta silti useimmiten kävelin. Nykyään asun maalaiskylässä ja matkat ovat paljon pidempiä. Tarvitsen oman auton ja olen liian mukavuudenhaluinen kulkemaan pyörällä näitä etäisyyksiä, varsinkaan ilman pyörätietä. Hupiajelulle ei varmastikaan tulisi lähdettyä. Pyörä siis vain lojuisi pihalla tai varastossa, ja pyörää pitäisi myös huoltaa. En omista myöskään suksia, luistimia tms. koska en ole koskaan talviurheilusta innostunut.

Ekaluokkalaisellamme on pyörä, sukset ja luistimet mutta en näe tarpeelliseksi hankkia niitä itse. Kun liikumme perheenä, menemme kävelylle, pelaamaan frisbeegolfia tai uimaan. Pitäisi liikkua enemmän, mutta harrastusvälineiden ostaminen ei siihen vaikuta.

8. En osta turhia keittiön pienkoneita.

Meillä on monta keittiön pienkonetta mutta myös montaa laitetta meillä ei ole, esim. Air Fryeria, monitoimikonetta, mehulinkoa, leipägrilliä, vohvelirautaa tai haudutuspataa. Ne vaatisivat tilaa, rahaa ja aikaa josta en ole valmis luopumaan muutaman mahdollisen käyttökerran takia.

Meidän keittiömme tasoilla on vain laitteita joita käytämme jatkuvasti. Ne ovat kahvinkeitin, vedenkeitin, mikroaaltouuni ja leivänpaahdin. Tehosekoitin ja keittiövaaka ovat yläkaappien alimmilla hyllyillä, joista ne on helppo ottaa käyttöön. Lisäksi meiltä löytyy sauvasekoitin ja sähkövatkain joille on käyttöä silloin tällöin. Sähkövatkainta ilmankin pärjäisi, mutta inhoan kerman vatkaamista käsin. Sauvasekoittimen käyttö varmasti lisääntyy kun vauva aloittaa soseiden syömisen.

9. Omistan vain muutaman korun.

Minulla on kuusi korvarengasta jotka ovat korvissani koko ajan. Muita korvakoruja ei tule käytettyä, vaikka minulta parit muut korvakorut löytyy. En omista muita sormuksia kuin kihla- ja vihkisormukseni. Kaulakoruja omistan kaksi, toisen sain 23-v syntymäpäivälahjaksi vanhalta ystävältä ja toisen kolmekymppislahjaksi rakkaalta aviomieheltäni. Käsikoruja minulla ei ole. Kaikki koruni ovat hopeaa ja sopivat yhteen. Minulla oli joskus paljon koruja mutta olin ahkera hukkaamaan tai rikkomaan niitä. En ota käyttämiäni koruja juuri koskaan pois vaan käytän aina samoja.

10. Kodissamme on vähän koriste-esineitä.

Mielestäni tasot joilla on paljon tavaraa ovat helposti sotkuisen näköisiä. Koriste-esineet keräävät vain pölyä. Minulla on muutama suosikki koriste-esine, ja muuten pyrin pitämään tasot ja pöydät tyhjinä. Silmä lepää kun ei ole liikaa ärsykkeitä ja siivoaminen on helpompaa. Pidän kauniista tavaroista joilla on jokin käyttötarkoitus, esim. huhmare, kulhot, leikkuulauta. Pidän myös viherkasveista, mutta meillä on niitä tällä hetkellä vain kolme koska en saa niitä pidettyä hengissä.

Minimalistin koriste-esine:
Kaunis esine jolla on myös käyttötarkoitus
Minimalistin koriste-esineet ovat tarkkaan valittuja, meillä ne ovat melko goottihenkisiä.

Tässä oli muutama esimerkki mitä tuli mieleen minimalismista elämässäni. Vaatteista, kosmetiikasta ja vauvan tavaroista aion tehdä ihan omat postaukset. Minulle minimalismi merkitsee olennaiseen keskittymistä, elämän yksinkertaistamista, resurssien käytön optimointia. Aineettomat asiat ovat tärkeämpiä kuin aineelliset ja laatu merkitsee enemmän kuin määrä. Kun omistaa vähemmän tavaraa, ei kulu yhtä paljon resursseja tavaran hankkimiseen, huoltamiseen, säilyttämiseen, siivoamiseen ja elinkaaren loputtua kierrättämiseen.